14.2
Eilen sitten terveystalossa ultrassa rv 10+0 selvisi
tuulimunaraskaus ja tänään olin päksissä kaavinnassa, ensin suunnitelmissa oli
lääkkeellinen keskeytys mutta ilmeisesti päätyivät kaavintaa koska olihan
vuotanut jo 5 päivää ja tänään ollut hirveissä supistuksen kourissa, kaiken kaikkiaan siellä kului 4 ja puoli
tuntia tarkkailussa/seurannassa.
Tänä aamuna oli kyllä sellaset supistuskivut ja
verenvuodot ettei uskoisi niin pienen aiheuttavan moista ja mitä se on sitten
oikeassa synnytyksessä kun mahassa asustaa isompi asukas. Kuukauden ajan tulee
seurata raskaustestejä varmistaakseen kaiken poisto vaikka kohtu puhdistettiin
kokonaan. Kuukautisten tulon jälkeen voi sitten alkaa yrittämään jälkikasvua
uudelleen.
Niin surullista, mulla on niin petetty olo, ihanku mun
kroppa tai luonto ois valehdellut mulle, oon vihanen, avuton..
Kyllä nyt alkaa hajottamaan vaikka ajoittain on tuntunut
että on selvitynyt tästä mutta fyysisesti menee toipua ainakin se kuukausi ja
siin on aikaa henkisellekkin puolelle toipuakseen ehkä puhuttuun seuraavaan
yritykseen, toivottavasti sitten ollaan eheydytty. Niin surullista :( vaikka
sitä yrittää peittää positiivisilla asioilla niin jossain vaiheessa vaan
romahtaa mut ehkä tää tästä, aika on ainut mikä parantaa. Jokin tarkoitushan
tälläkin oli en sit tiiä vielä mikä mut ehkä se selvii tai sit ei mut ehkä
täytyy uskoo että näin oli tarkoitus tapahtua nyt...
:'(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti