Hyvästit vuodelle 2014, tervetuloa uusivuosi!

Oi voi tuntuu että kaikki ovat olleet tyytyväisiä kulunneeseen vuoteen ja liibalaaba noh itsestäni ehkä tuntuu siltä etten voi samaistua niihin kommentteihin, päällimmäisenä tuntuu että olipa rankka vuosi vaikka paljon hyvääkin tapahtui.

Tammikuussa sain riemuita onnesta, olin raskaana kunnes se onni pois meiltä vietiinkin helmikuussa tuulimunauutisilla. Tammikuussa muutimme mieheni kanssa yhteen ja helmikuussa menimme kihloihin, olin samalla onnellinen ja surullinen näistä tapahtumista.

Koulunkäyntikin veteli viimesiään ja ne ajat olivat opiskelussa rankkoja, lopulta valmistuin maaliskuussa ja pääsin heti töihin. Tosin pian huomasin että työpaikan valinta osuin pahasti väärään, ekat viikot olivat yhtä helvettiä kunnes totuin siihen, lopulta tahtoni kuultiin ja pääsinkin omalle paikkakunnalle samoihin töihin tuttujen työtovereiden ja asiakkaiden pariin, tosin siihenkin sopeutuminen vei aikansa.

Kaiken tämän aikaa yritimme raskautua aina uusien pettymysten saattelemana ja pelko siitä että mitä jos emme saakkaan koskaan lapsia oli läsnä. Sitten toukokuussa syntyikin ihana kummityttöni ja seuraavana päivänä jo kesäkuun puolella teinkin positiivisen raskaustestin. Olin todella onnellinen ja todella peloissani että mitä jos tämä ei olisikaan totta, tulisi uusi tuulimuna tai kohdunulkoinen raskaus tai mitä jos tämä meneekin kesken.

Kesäkuun lopulla kävimme alkuraskauden ultrassa rv 8+6 ja saimme iloisia uutisia, kaikki oli kunnossa ja vihdoin viimein olin oikeasti raskaana. Iloa kuitenkin varjosti taasen pelko maagisesta 12.viikolle pääsystä, kuukauden saimme taas pelätä kunnes lopulta 12+4 ultrassa selvisi että kaikki on hyvin, pelko hälveni ja pikkuhiljaa osasin nauttia tästä todellisuudesta.

Sekin nautinto jäi todella vähiin, koko vuosi oli painettu menemään ilman hengähdystaukoja ja kuuma kesä töissä sekä raskaus verottivat todenteolla, olin tosi väsynyt ja päästin sen menemään liian pitkälle pelkäsin jopa olevani masentunut, lopulta hain sairaslomaa ja oloni/taakkani keveni vaikka ihan vain raskaudesta johtuva väsymys jatkuikin pitkälle syksyyn.

Oloni alkoi tasoittumaan ja syksyn tullen häiriönaapurikin rauhoittui. Koko elämä alkoi olemaan tasapainossa ja mahani kasvaessa olen nauttinut raskaudesta, työstä, elämästä ylipäätään eri tavalla kuin aimmin tänävuonna. Rakenneultran hyvien poika uutiseten vauhdittamana olemme alkaneet todenteolla valmistautumaan tulevaan, tekemään hankintoja jne Olemme jo monta kuukautta elänneet huushollissa jossa valmis pinnasänky odottaa pienokaistaan.

Raskaus on toki hidastanut/maltittanut elämääni ja onhan se tuonut mukanaan omat hankaluutensa kuten selkäsäryt ym joiden johdosta olen  joutunut olemaan töistäkin poissa, kunnes joulukuussa koitti lomien aika ja lopulta äippälomakin alkoi.

Tosin nekin ovat pitäneen minut tekemisen vauhdissa, päätimme lopultakin pistää tämän asunnon myyntiin ja hankkia omakotitalon. Nyt olemme jo tehneet tarjouksen ja näyttäisi asiat tältä tiimoilta etenevän mukavasti, tammikuussa asunnonvälittäjän palattua lomiltaan alkaa ehkä asiat rullaamaan nopeammin. Siinä olikin mukavasti ennen joulua stressiä olihan kysessä iso päätös johon kyllä hyvin johdattivat tämän kerrostalon hurja meno (varkauksia, häiriökäyttäytymistä, pahoinpitelyjä) josta olen jo saanut tarpeekseni.

Pitkin raskautta kiihtyen loppuvuoteen on parisuhdettamme riepotelleet riidat, joista ollaan kuitenkin aina selvitty mutta jotka ovat ainaikin minulle olleet erittäin raskaita kokemuksia, mutta ne ovat varmasti myös tehneet hyvää parisuhteellemme ainakin lujittaneet sitä.

Tulevalta vuodelta 2015 odotan asuntoasioiden etenemistä ja muuttoa omaan omakotitaloon ennemmin tai myöhemmin mutta päällimmäisenä kuitenkin odotan lapsemme syntymään ja toivonmukaan "helppoa" arkea pikkuisen myötä. Elämäämme saapuu suurin aare unelmien täyttymys <3

Parempaa ja onnen täyteistä uutta vuotta lukijoille!

Neuvola ja lääkäri

tänään 35+5 neuvola, poitsu on edelleen raivotarjonnassa, sf 32cm, pissa puhdas, sykkeet 140, paino noussut kaiken kaikkiaan 14,5kg( ja ennätyksellisesti jouluna tuli lisää vain 400g vaikka ihan yhtälailla herkuttelin kuin aiempinakin vuosina jolloin kiloja tullut reippasti 2-3) , näiltäosin kaikki kunnossa mutta RR olikin monen mittauksen jälkeen edelleen huimat 140/93 p.109, kaksiviikkoa sitten olivat 110/77 p.79 mutta tätä ennen olleet säännöllisesti 129/89 p.97 ja tätä alemmat, sanoi ettei ole syytä huoleen mutta kotiseurantaa ja ensiviikolle ylimääräinen neuvola käynti



Koska viime kirjoituksesta on taasen aikaa niin kerkesin jo ennen joulua käydä neuvolalääkärillä 33+6 jossa sielläkin kaikki hyvin, pikkunen oli kääntynyt "ekaa" kertaa ja nyttemmin pysyvästi raivotarjontaan ja alatiesynnytys onnistuu, kohdunsuu oli ennallaan 3cm kiinteä ja kiinni kuten aimmin viikolla 15+3 ekassa lääkärin tarkastuksessa.

Enään 30päivää laskettuun aikaan :)

rv 33+1

Wautsi ollaan jo 34 viikolla enään jäljellä 6 viikkoa ja täysiakaisuuteenkaan ei mene enään kuin vajaa neljä viikkoo, mies on jo pidemmän aikaa hössöttänyt että pitäisi kasata sairaalakassi mutta itse ajattelin sen koota vasta tammikuussa mutta eilen mieheltä tuli määräys että huomenna se kasaan kun toinen pelkää että lähtö voi tulla koska vain ja todellisuudessahan se voisikin tulla mutta pidän sitä epätodennäköisenä, mutta ihanaa huolehtimista mieheltä <3

Tää joulukuu tuntuu varsin kiireiseltä taisin jo aiemminkin mainita että vasta kun loma alkoi niin hirveä kiirus alkoi, ensiviikollakin on menoa melkeen joka päivälle olis neuvolaa, pari pankki käyntiä kun käydään kyselee paljonko vois saada asuntolainaa, neuvolalääkäriä, joululahjaostoksia ja yhdet valmistujaiset ja jossain vaiheessa pitäs varmaan kerkeä levähtämäänkin huh..

Joulua..

Joulukuu on alkanut aika vauhdilla kun lomakin alkoi samalta viivalta. Oon jo pari kertaa käyny shoppailee, laittanu joulua, siivonnu ja lenkkeilly voinnin mukaan. Ikäväkseen olemme miehen kanssa olleet riidoissakin koko alku kuun mutta nyt on sovittu ja voimme hyvin.

Mutta kyllä tuo vauhdikas meno on saatu hiljentymäänkin sillä selkähän ensimmäisenä ilmoittaa että nyt lepoa, tällä viikolla se on ollut niin inhottavaa että toinen jalka meinaa lähtee alta, ehkä otan loppuviikon rennommin että jaksaa taas paremmin ensiviikolla touhuta ne ajat kun mies on töissä.

En oo vielä ostanut joululahjojakaan tai no okei pari pientä vain mutta yleensä mulla on jo lokakuus visiot joululahjoista ja hankintoja jo tehny mutta tänä vuonna ei ole ideoita vieläkään.  nyt ensiks oon enemmän keskittyny joulusisustukseen kun eihän meillä oo oikeen mitään jouluista.

Täällä 32+1 hyvää itsenäisyyspäivää!!

Synnytyksestä

apua aika kulkee nyt kauheeta vauhtia, enään 7 viikkoa! oon tähän mennessä skipannut kaikki ajatukset synnytyksestä kun en oon halunnu ajatella sitä ku tuntunu niin kaukaiselta mutta nyt pitäisi täyttää lappu ”toivomuksia synnytyssairaalalle” mitä tuohon nyt pitäisi laittaa ? mitä voin toivoa?

tuntuu et mitä enemmän mietin synnytystä se alkaa pelottaa ja jännittämään, miten kestän kivun? menetänkö tajun? mitä jos kaikki ei menekkään hyvin? kerkeämmekö synnytyssairaalaan (tunnin ajomatka)? kuinka nopeasti / hitaasti synnytys etenee? onko vauvalla kaikki hyvin? millä tavalla synnytetään jne

parin viikon päästä olisi neuvolalääkäri missä tehdään synnytystapa arvio niin ehkä silloin asioihin tulee enemmän selkeyttä ja sitten joko rauhoitun tai pelkään enemmän

rv 32+0

6.neuvola

Keskiviikkona oli 30+5 neuvola jossa jälleen kerran kaikki hyvin. Suluissa edellisen neuvolan tulokset rv26+5

painon nousu viikkoa kohden 800g (425g)
RR: 129/89 p. 97 (129/84 p.92)
pissa puhdas kuten viimeiksikin
sf: 28,5 (23,5)
vauvan syke 140 (140)
liikkeet + (+)
perätilassa oli ainakin sillä hetkellä mutta päivittäin vaihtaa asentoa

sokerirasituksestakin sain kuulemma erinnomaiset tulokset 0h 4,8 , 1h 7,8 , 2h 5,6

tänään olisi viimeinen työpäivä iltavuoron merkeissä, kyllä tätä on odotettukkin mutta toisaalta ahdistaa että mitä teen 2kk? joudun kuitenkin suurimman osan päivästä olemaan yksin kun mies käy töissä ja harrastuksissa toki aion mennä porukoillekkin ja viettää siellä jotenkin aikaa sekä nähdä kavereita, laittaa joulua sekä vauvan juttuja, pitää huolta huushollista, levätä ja liikkua mutta silti, toisaalta pitäisi tulee olee niin harvoin puhumattakaan siitä vapaudesta että lähdenpä extemporee jonnekkinosata nauttia siitä yksinäisyydestä ja vapaudesta kun vielä voi sillä lapsen tultua omaa aikaa

tänään mennään rv 31+1

Masukuvia

Ollaan mieheni kanssa ikuistettu masun kasvua kuvilla säännöllisesti mutta koska olen niissä vain alusvaattesiltani niin ne ei ole julkaisukelpoisia mutta löysinpä muutamia kuvia joissa on vaattetkin päällä.

9.9.14 rv 19+4

16.10.14 rv 24+6

29.10.14 rv 26+5

22.11.14 rv 30+1

Oireet osa 6

Tummennetulla siis näille viikoille uudet oireet

26.viikko
outoja unia,
selkäsärkyä,
öisin pissalle heräämistä,
silloin tällöin jatkuva pissahätä,

27.viikko
päänsärky,
lievä selkäsärky rasituksessa,
yö unien huono laatu,
lonkan vihlontaa,

28.viikko
närästys,
vetämätön olo,
vatsa löysällä,
väsymys,
päänsärky,

29. viikko
selkäsärkyjä,
veto pois olo,
supistuksia,
närästystä,
korkea syke,
huimausta,
silmien sumentumista,

30.viikko
närästys,
supistuksia,
vihlontaa liikkuessa alamahalla,
selkäsärkyjä,
vatsa löysällä,
käsien puutumista,
suonen vetoa,
hengenahdistusta,
korkea syke,
pikkusen liikkeet paljon voimakkaampia

rv 30+3

masu rv26+5

hävettää ihan kun kirjoittelu jäänyt tauolle ainakin kuukaudesksi mutta yksinkertaisesti ei ole vain huvittanut kirjoittaa mitään vaikka tiedän kuinka kiva näitä olisi lukea sitten myöhemmin ja joskus vaikka oman lapsen ollessa raskaana niin jakaa ja vertailla näitä tuntemuksia

mutta mennään tähän päivään rv 30+3 viimeisellä kolmanneksella enään vajaa kymmenen viikkoa jäljellä ja kyllä tuntuu siltä että tämä on kestänyt ikuisuuden, kesällä en edes uskaltanut haaveilla päivästä jona jäisin töistä pois mutta nyt se on jo 5 päivän päässä, ensin 3viikon vuosilomille ja 22.päivä joulukuuta äitiyslomalle ja ajatella jouluaattoonkin on enään kuukausi  :)

noh miten tiivistäisin kulunneen kuukauden, vaikea kai sitä on lyhyeksi pukea mutta yritetään; kuukausi takaperin saikuttelin selkäsärkyjen vuoksi mutta ne ovat helpottaneet, tästä ei tarvitse edes kärsiä päivittäin kuten silloin, 5.neuvolassa kaikki oli hyvin ja painokin oli noussut maltillisesti jo vähän pudonnutkin jossain vaiheessa ja ensimmäistä kertaan saatiin kunnolla kuuluviin pikkuisen sykkeet

sitten kuvioihin astuivat minulle täysin uudet ikävät oireet kuten närästys ja korkea leposyke (kokoaika 80-110 kun normaalisti 50-70), jossain vaiheessa jo epäillytti raskausmyrkytys mutta sen monet oireilut loppuvat päivässä kuin seinään enkä enään sen jälkeen ollut huolissaan, nykyisin rasittavin oire on hengenahdistus kohtaukset vaikka kuinka kiskot happea et tunne saavasi sitä tarpeeksi ja täytyneen myös mainita että nuo harjoitussupistukset ovat olleet jo jonkin viikkoa arkipäivää ja ikävät vihlonnat kävellessä

viimeviikolla kävin sokerirasituksessa ja edelleenkään mitään pakottavaa syytä siihen ei ollut kuin vain kätilön mainitsemat pari sanaa "epäilin että lapsivettä olisi liikaa mutta päädyin arvioon että sitä on normaalisti" jos en olisi tästä maininnut neuvolassa niin en koko testiin olisi joutunut mutta hyvä tietää siitäkin huolimatta tulokset ja tulipahan kokemus todettua ihan miellyttäväksi peloista huolimatta, pahinta oli kun ei saanut paaston aikan juoda vaikkakin suutani kostutin, litku oli ihan hyvää ja siihen janoon olisin voinut juoda sitä enemmänkin

mutta tässä mennään hyvillä mielin päivä kerrallaan kovasti jo odottaen joulua ja pikkuisen syntymää ja sitä että pääsen näistä kiloista eroon nyt painoa tullut n.14-15kg

rv 25+6 kuulumiset

Aika kuluu äkkii huomenna jo poksutaan viikolle 27 vaikka tahtosin kelata aikaa jo äitiysloman alkuun joka mulla alkaa 22.12 juuri mukavasti ennen joulua eli enään vajaa 2kk. Ja mahdollisesti pääsen lomailee jo ennen sitä jos saan pidettyä lomapäiväni mutta pahasti uhkaa käydä niin että saan ne rahana tosin ei sekään pahitteeksi oo mut ois vaa jotenki tosi kiva olla koko joulukuu vapaana niin ois oikeesti aikaa järjestellä vauvajuttuja ja joulua. Oon jo nyt tohkeissani joulusta, oon leiponu jo pipareita, ostanut joulukortit (kun halvalla sai), suunnitellut sisustusta/koristelua, kuunnellu joululauluja, hypistellyt kaupoissa joulujuttuja jne.

Mutta tähänpäivää oon siis viime viikon torstaista asti ollut saikulla selkäsäryn vuoksi ja en tiedä onko tämä helpottanut vai mennyt pahemmaksi kun tuntuu että tää aaltoilee ja päivät on erilaisia, yhtäkkiä selkä kipeytyy tosi särkyisäksi, tosinaan sitä vain jomottaa ja tosinaan ei ole mitään särkyjä. Oon päätelly tän lihasperäseks ja samaan päätelmään päätyi fyssarikin eilen, jolta sitten sain jumppa ohjeita ja tukivyö vaihdettiin isompaan. Maanantaina pitäisi yrittää töihin palata.

Vauvahankinnat alkaa olee jo hyvällä mallilla enään oikeestaan ei tartte hommata kuin itkuhälytin, muutama vaate, ehkä mobile ja sitten ihan lopuksi vaipat ja rasvat sun muut. Ja imetysliivit ja jossain vaiheessa taas itelle isompia vaatteita.

                                    

Oireet osa 5

21. viikko
painon tunne vatsassa,
selkäkivut,
väsymys,
kovempia potkuja,
oudot unet

22. viikko
oudot unet,
päänsärkyä,
väsymystä,
iltaisin vaikea olla selän kanssa,
painon tunne vatsassa

23. viikko
painajaiset,
selkäsäryt,
vihlasut,
"väsymys"

24.viikko
oudot unet,
selkäsäryt,
supistuksia muita vatsatuntemuksia,
pissalla ramppaamista myös yö käynnit,
päänsärky

25.viikko
selkäsärkyjä,
outoja unia

Vuodatus ja masukuva

Harvinaisen paska viikko takana, anteeksi jo vuodatukseni. oon ollu tällä viikolla harvinaisen huonotuulinen ja se on varmaan paistanut kilometrien päähän kun tuntuu että kaikki muutkin ovat olleet sitä ainakin mua kohtaan. Oon ollut jälleen hyvin väsynyt ja selkäsäryt ovat vaivanneet niin että jo toissapäivänä toivon että kumpa vauva jo syntyisi. Oon saanut juosta omien ja asiakkaiden asioissa lääkäreissä ylitöitä tehden ja vihdoin pääsin haluammalleni sairaslomalle loppuviikoksi ja ajan fyssarille. Ensimmäinen lääkääri olisi syöttänyt minulle vain Panacodia mutta vaikka siitä sanottaisiin kuinka sopivan raskaana olevalle niin minä en halua yhtäkään myrkkyä kroppaani pienokaisen siedettäväksi joten ennemmin sitten valitsen kärsimyksen säryissä. Neuvolalääkärille olisi päässyt vasta viikkojen päästä. Niinpä päädyin työterveyshoitajalle joka tuntui olevan ensimmäinen ihminen joka ymmräsi kunnolla tilanteeni ja oli samalla aallonpituudella kanssani että yritettään ensin kaikki ei lääkkellinen.

Mutta jospa viikko paranisi loppua kohden kun huomenna mennään jo viikolla 26 ja lauantaina mennään miehen kanssa vauvan tarvike ja vaate ostoksille.

Ja tässä vielä eka masukuva tännekkin rv 24+6

Leppoisaa loppuviikkoa.

4D ultra

Herttileijaa aika kuluu niin äkkiä ja mä oon viimeviikot ollut niin kiireinen, vapaa päivätkin on täynnä kaikkee niin olen unohtanut kertoa käynneeni 4D ultrassa tai sit tää menee tän raskausdementian piikkiin :D

Toisaalta kiva että on tekemistä niin että ei voi ainakaan sanoa ajan matelevan mutta tuntuu niin epätodennäköseltä että raskautta on enään jäljellä 4kk vaikka kovasti päivittäin jo toivon että pikku käärö olisi sylissäni ja lopulta luulen että lapsen synnyttyä kaipaan masuani ja raskausaikaa.

Postauksen asiaan siis 4D ultrassa kaikki hyvin, vauveli kasvaa normaalisti vaikkakin on normaalin käyrän hännillä mutta kätilökin totesi että ei mun kokoselle isompaa lasta voiskaan tulla ja epäili että tämä syntyisi alle 3,5kilosena ja laskettu aikakin menisi 5.2 tai sen jälkeen kun "virallinen" LA on 30.1 mutta niinhän se oli rakenneultrassakin 4 päivää jäljessä LA:sta.

Mutta mun mielestä on jännä tai en oikeesti tiedä onko siinä mitään eriskummallista mutta tää poitsu kasvaa siis normaalin kasvukäyrän hännillä mutta koko ajan mun kohdunpohjankorkeus on normaalin huipulla. Ainakin sillä on sit tilaa liikkua.

4D ultra oli ihana kokemus tutustua meidän pikkuiseen joka kätilönkin mukaan on todella vilkas tapaus ja ihan isänsä näköinen.

rv 22+3 peukkua imemässä

4. neuvola ja synnytysvalmennus

rv 22+6

Syksyinen lokakuu on saapunut kuten meidän baby-merc junioritkin eli yhdistelmävaunut preecolta tilattuna. Samaan pakettiin tuli myös se istuin mitä käytetään vauvalle autossa (tyhmyyteni en muista nimeä:D) Vielä en osaa arvioida millaiset vekottimet nämä on mutta helmiikuussa niistä varmasti kokemuksen sanaa löytyy, mutta ensivaikutelma on hyvä.

Olemme jo viikko takaperin kasanneet pinnasängynkin jonka vuoksi vaihdoimme makkarissa järjestystä ja siitä lähtien olen nähnyt vain painajaisia joka yö :/ hormonit saa ihmeitä aikaan. Kuvaa laitan sitten kun saamme sänkyyn patjat ja reunukset ja verhoilut sunmuut.

Mutta asiaan 4. neuvola takana ja kaikki hyvin, tosin sokerirasitukseen suunniteltiin menoa poissulkiakseen neuvolatädin mukaan tämä pieni mahdollisuus mikä voisi olla kätilön epäilemän liiallisen lapsiveden takana jonka arvioksi siis lopulta päätyi olevan normaali määrä. mutta tuo vasta 26-28 viikolla. Vilperi oli taas niin vilkkaalla päällä että potki vain anturiin metsästäessä sydänääniä joita ei taaskaan saatu kunnolla kuuluviin mutta syke siellä oli kuitenkin poikamaisesti 135-140luokkaa. Verenpaineet olivat samaaluokkaa kuin aiemminkin mutta paino oli noussut reippaat 4 kiloa 4 viikossa eikä siihen puututtu joten normaalia ilmeisesti? Mukaan saatiin raskaustodistus että kait sitä pitäs keretä kela hakemuksiakin täytteleen.

Synnytysvalmennuksessa aiheena oli imetys ja tällä kertaa uutta opinkin mutta huh todellako mun pitää jaksaa imettää jopa 5tuntia putkeen mikäli vauvelista tällainen maidon nautiskelija tulee.