rv 9+3

oon niin uupunut jo tähän huonovointisuuteen ja nyt ymmärrän olla kiitollinen ettei minun ole tarvinnut oksennella päivittäin, voisin vain syödä ja nukkua, työt ei jaksa kiinnostaa yhtään ja heinäkuu näyttääkin työläältä miten mä tuun selviimää jos tää olo vaan jatkuu tällasenaan jotenki vaa tuntuu siltä ettei jaksa välittää mistään muusta

tänään tuli myös kutsukirje vk12 ultraan mihin on enään kolmisen viikkoa ja ylihuomenna menen ekoihin labroihin

noh onneksi tällä viikolla pääsen helpommalla kun on vain 3työpäivää ja neljä vapaata, todellakin aion nauttia kerrankin kun siihen on aikaa :)

Mukavaa alkanutta viikkoa!!

Alkuraskauden ultra

26.6

Voi tsiisus sitä jännitystä ja pelkoa mitä tämä päivä on saanut aikaan jo pitkän aikaan noh helpotus joka tapauksessa koitti ja kohdussani asustaa pieni ihmisen alku jolla kaikki on hyvin :) <3

Olin melkosen paniikissa ultrassa ja vastailin kätilön kysymyksiin ihan puutaheinää väärän ajankohdan edellisille menkoille, kuukautisten pituudeksi sekoilin 30 päivää kun luulin että se kysy kierron pituutta vaikka juuri äsken siitä puhuttiin, tuulimunan ajankohdaksi tuli viime vuosi ja mitähän vielä..

Olipahan melkosen siistiä nähdä meidän 17mm toukka jonka sydän löi kiivaasti ja sillä oli jo kädet ja jalat, viikot muuttuivat vähemmiksi niinkuin itse olin laskenut mutta saas nähdä miten se siellä kehittyy ottaako kasvu kiriä vaiko oliko neuvolan laskennat ihan väärässä jolloin todennäiköisesti laskettu aika siirtyy helmikuulle.

Neuvolan mukaan nyt mentäisiin rv 8+6, ultran mukaan rv8+0

alkuraskauden ultra rv 8+0 CRL 17mm

Eka neuvola

25.6

Ensinnäkin riemuhuudot sille että tänä aamuna oksensin ensimmäisen kerran ja kyllä huono olo heti karisi että hyvästä se oksennus vain oli. Neuvolassa selvisi myös että mennään viikkoa luultua pidemmällä elikkä tänään rv 8+5 :)

Sama neuvolatäti se siellä vastaanottikin kuin tuulimunassakin ja hyvin tuntui meidät muistavan vaikka tällä kertaa yksin siellä olinkin. Viimekerralla (tuulimunassa) kävimme paljon asioita läpi joten tämä käynti ei kestänytkään niin kauaa ja syvensimme vain joitain asioita ja tietenkin keskustelimme myös tuulimunan aiheuttamista reaktioista mikä teki hyvää  vielä siitäkin avautua.


Lasketuksi ajaksi tuli 30.1.2015 :)
Verenpaineeni oli 119/81 mitä hän niin ylväästi kehui vaikka normaalisti tuo on minulle jo hieman korke vaikkakin johtui varmaan vaan tilanteesta sillä yleensä mun paineet ovat 110-100/ 60-50 luokkaa.
Pissa oli puhdas.
Paino on jo kuukaudessa noussut 2kiloa :/ muttei se mikään ihme olekkaan kun olen alkanut syömään vähän epäterveellisemmin, ennen en syönyt vaaleaa leippää, en juonut mehuja, en syönyt jäätelöä että siinä ne suurimmat muutokset.
Hemoglobiini oli 124 mikä ainakin neuvolatädin mielestä on hyvä mutta koska kärsin väsymyksestä ja päänsärystä ja olin kuulemma kalpea vaikka juuri ennen neuvolaan lähtöä tulipunainen niin hän päätti minulle antaa rauta-kuurin.


Päänsärkyä joka minulla on päivittäistä tulee alkaa seuraamaan ja ellei se rauta tabuilla lähde on sitä kai tutkittava enemmän. Oiskohan se viisaudenhammas vihottelemassa vai pitäsköhän käydä näkö tutkimassa optikolla.

Rv 7+3

Rv 7+3 voi vitsit kaksi kuukautta jo mennyt :) Ylihuomenna neuvola ja torstaina ultra, jänniittää, pelottaa, innostuttaa, stressaa kaikkia tunteita vuoristorataa, tiedossa ilmeisen rankka viikko.

Mulla on jo suunnitelmat hyvien että huonojen uutisten varalle ja oon käyny kaikkia vaihtoehtoja läpi (keskenmenosta kaksosiin ja epämuodostumiin kehityshäiriöhin, tuulimunaan, sykkeen näkymättömyyteen ja ihan siihen kaikki hyvin yhdistelmään) jottei mikään tulisi yllätyksenä mutta kun mikään ei mene suunnitelmien mukaan tulee tientenkin joku yllätys ja se pelottaa että mikä tulkoon ennemmin kolmoset kuin mitään ikävää.

Oon huomannu jännän jutun siinä missä ennen raskautta tykkäsin iltavuoroista enemmän kuin aamuista niin nyt se on kääntynyt päikseen, heräisin niin mielelläni aamuvuoroon aikaisin kuin tapattaisin tylsiä päiviä odotelleessa iltavuoroon lähtöä.

Hyvää juhannusta!

Raskausoireet

8.viikko pyörähti tänään käyntiin joten sen kunniaksi tein listaa oireistani.

Ennen plussaa ainoana oireena kuukautisten myöhästyminen (=poisjäänti)
ja en tiedä voiko olla alkuvaiheen oire mutta pari päivää närästi putkeen, se kuitenkin herätti ajatuksia raskaudesta koska normaalisti mua ei närästä koskaan.

5.viikko (plussan jälkeen)
nälän tullessa tosi kipeä alavatsa (en ole tämän jälkeen saattanut itseäni niin nälkäiseksi)
kreisit unet (jatkuvat edelleen)
kuvotus (jatkuu edelleen)
oksennuksen (nesteen) nousu suuhun ilman oksennusta (jatkuu edelleen)
rinnat ehkä kasvaneet
arat nännit (jatkuu edelleen)
itkuherkkyys (jatkuu edelleen)
alavatsan ja lonkkien kipuilu/särky (jatkuu edeleen sillointällöin)
väsymys (jatkuu edelleen)

6. viikko
päänsärkyä (jatkuu edelleen)
yöllinen yhtäkkinen alavatsakipu (tulee edelleen harvoin silloin tällöin)
äkilliset mielialan muutokset (kai niitäki tulee edelleen silloin tällöin)
pissalla ramppaaminen (jatkuu edelleen)
tunne ettei kaikki ole hyvin (tulee aika ajoittain)

7.viikko
nenän tukkoisuutta (jatkuu edelleen)
hajuaistin herkistyminen (jatkuu edelleen)
krapulainen olo (jokapäiväistä)
enemmän väsymystä (jatkuu edelleen)
parina päivänä ollut putkeen jatkuvaa kuvotusta
noina samoina päivinä koko aika itkuinen olo
todella todella kreisit unet
enemmän huimausta noustessa (jatkuu edelleen)
pissalle herääminen öisinkin
alavatsan nypyttelyä
mielitekoja mm. paistettuun kananmunaan, mehuun

Hyvä päivä!

Vitsit eilen oli hieno päivä hirveästä säästä huolimatta täällä oli järkyttävä tuuli, vettä, rakeita ja lunta sato ja sähkötkin menivät poikki kesken työpäivän. Mutta ne hyvät asiat ensinnäkin yöllä nukuin ekan kerran pitkään aikaan niin hyvin että aamusta asti oli ihan eri ilme kasvoilla kun olin niin hyväntuulinen sitten mun työsuhteelleni tarjottiin jatkoa tämän vuoden loppuun asti johon tottakai suostuin eli "pääsen" olemaan äitiyslomaan asti töissä ja muutoinkin käytiin hyvä keskustelu pomon kanssa. Suuri paino tippui harteiltani kun sain töissäni suoritettua kaikki LOVE näytöt (joiden suorittamisesta uhkasi -5%palkanlasku kuun loppuun mennessä) ja olisinhan ne suorittanut aikapäivää sitten mutta näyttöjen vastaanottajat kun ovat niin kiireisiä. Ja olihan meillä eilen mieheni kanssa vuosipäiväkin jota tosin emme mitenkään erityisesti viettäneet. Söin kuitenkin hyvää ruokaa ja nukuin pitkät päiväunet ja Klikkaa mua sarjan uusinnat alkoivat. Siis tiistai joka on viikon inhottavin päivä olikin näin paras pitkään aikaan.
                    

Sunnuntain kevennys

Stressiä stressiä

Eilen pyörähti 7.viikko käyntiin eikä niin hyvissä merkeissä riitaa miehen kanssa, kurkku kipeänä ja edelleen omituinen tunne raskauden suhteen josta mulle seuraa valtavaa stressiä. Stressiä seuraa myös näistä oireista ja oireettomuudesta, väsymys ja tästä johtuva asioiden tekemättömyys, vähäisestä oireilusta pitäisi kai olla kiitollinen mutta ihan mielelläni oksentaisin edes kerran, tulisi ehkä varmepi olo ja oireettoomuushan lisää keskenmenon riskiä :(

Töissäkin olen työasioista aivan liian stressaantunut, miksi en osaa ottaa rennosti niinkuin ennenkin. En edes muista koska olisin viimeiksi ollut kokonaisen viikonlopun vapaalla tai edes kaksi peräkkäistä päivää ja seuraava on vasta heinäkuussa.

Lisä propleemaan koko olemukseen tuo viisaudenhammas joka on jo osittain puhjennut ja hankaa mun poskea kun se kasvaa vinoon , eikä sillä ole oikeastaan enempää tilaa kasvaakkaa, päiväpäivältä se on käynyt kivuliaammaksi mutta vielä ollaa kipuasteikkoni hännillä, ei ole lääkettä tarttenu toistaiseksi ottaaa, enkä mielellään tule ottamaankaan. Mutta miksi sen piti juuri nyt alkaa vaivaamaan kun sille tuskin raskausaikana voi tehdä mitään mutta toisaalta pakkohan sille on jtn tehdä ennenkuin se esim tulehtuu ja sithän sikiö vasta vaarassa onkin.

                                     

Pelko

Eilen mieleni valtasi yhtäkkia ajatus ettei kaikki ole hyvin ja samalla hyvin tyhjä olo aivan kuin ei olisi raskaanakaan, pelottavinta tässä on se että yleensä mun vaistot pitää paikaansa ja netistäkin luin hirmumonen tunteneen se ettei kaikki ole hyvin ja todellisuus vastaa tätä käsitystä, itse en todellakaan haluaisi uskoa tähän.

Mulla on jo jonkin aikaa ollu myös pelko siitä että en uskalla soittaa neuvolaan koska pelkään joutuvani perumaan ajan, siksi ajanvaraaminen jäikin näin myöhään ja neuvolaan pääsenkin ehkä turhan myöhään tai sit pahimmassa tapauksessa käy niinkuin tuulimunassakin että kerkeän käymään yhdessä neuvolassa jossa toivo nousee korviin asti  ja sit käy jtn ikävää ja joudun soittamaan neuvolaan kertoakseni taas yhdelle ylimääräiselle huonoja uutisia.

Toisekseen sekin ärsyttää että mies on mennyt näin alkuvaiheessa kertomaan porukoilleen raskaudesta niin heille taas joutuu ikävän pettymyksen tuottamaan ja mitä he sen jälkeen minusta ajattelevat että kyllä nyt mies on valkannut huonon naisen itselleen kun joutuvat kärsimään tällaisesta toistuvasti.

Näen jo silmissäni epäonnistumisen ja tälläkertaa tuli eteen mitävain aion todella ottaa sairaslomaa ja hakeutua johonki puhumaan asiasta, yksin tai läheisille jaettuna tuntemukset on aika tuskaa.
                   

Päivät sekaisin

Nyt ollaan raskaana mitä luultavammin omien ja neuvolatädin sekä äitini laskujen mukaa kuudennella viikolla ja 5päivää mutta ristiriitaa aiheuttaa nyt että mennäänkö rv 5+5 vai rv6+5, omasta mielestä tuo tarkoittaisi rv5+5 mutta neuvolatätikin sanoi raskausviikolla 6+5 mutta jos noin sanoo niin minun ja erinnäisten nettilähteisen mukaan se tarkoittaisi että mentäisiin jo 7.viikolla joka laskujen mukaan pitäisi alkaa vasta perjantaina mutta joku taasen sanoi että silloin tuo 7viikko päättyisi.  Ota nyt sit selvää! mut näillä se on mentävä ja sitkun joku merkkaa paperiin jonkun ajankohdan niin siihen rupeen sit uskomaan.

Mut tuli pienenä yllätyksenä kun neuvola aikaa varasin että mennään jo näinkin pitkällä ja samalla tilasin ajan ensimmäiseen alkuraskauden ultraan yksityiselle. Kummatkin on tuossa kahden viikon päästä, kuinka maltan odottaa.

6. viikko raskaana

Tänään alkoi 6.viikko oi että se tekee meidät isin ja äitin niin iloisiksi.

Eilen kävin amk:n pääsykokeissa ja tuntui ainakin menneen hyvin mutta eihän ne silloin hyvin mene jos siltätuntuu, päinvastoin. Eilinen oli siis pitkä päivä ilman kunnon evästystä (leivällä ja kahvilla) ja tuntuikin että sillä pärjäs mut kokeitten loputta ai jukulauta mikä vatsakipu, yleensä tunnen nälän keskivatsalla kipuna mutta tämä oli alavatsassa ja vaikeutti kävelyäkin. Noh täytettyäni itseni pikaeväällä auotoa ajaen (lihapiirakkaa ja patukka) olo ehkä vähän parani. Kotiin saavuttuani nälkä kurni vieläkin mutta tässävaiheessa myös kuvotti eikä mitään tehnyt edes mieli, pelkkä ajatuskin oksetti.

Noh näiden oireiden lisäksi olen saanut taas ne niin mielekkäät, mielikuvituksen täyteiset painajaiset uni kavereikseni.

Ja hei kävin ostamassa ensimmäiset vauvavaatteetkin :)

Leppoisaa viikonloppua! Minä koitan jaksaa viikonlopun töissä.

Plussat

Tässä vielä kuva plussista, anteeksi huono laatu.

Rv 4+4

3.6
Vääsytttäää keskellä päivää vaikka viiime yönä sain nukuttua jopa ruhtinaaliset 9 tuntia, se siis yksi oire tällähetkellä, muuten on ollut vatsalla paljon tuntemuksia muttei mitää pelottavaa, herkistelen aika paljon ja itku on päivittäin lähellä, huimaus, närästys, heikko olo ja kuvotus jos ei oo syöny pitkään aikaan. Oikeestaa muita oireita ei tuukkaan mieleen että toistaiseksi vähällä on päässy vaikka aika paljon tos on oireita siihe kolmeen päivää mitä oon tienny olevani raskaana :D

Tällä kertaa mulla on myös eri taktiikka, kun tuulimunaraskaudessa halusimme pitää asian kaikilta salassa ensimmäiseen ultaan asti niin tälläkertaa samantien plussattuani parin tunnin unien jälkeen kerroin uutiset äidille ja seuraavana päivänä muulle  perheelle, eli nyt voin julkaista sen koko maiilmalle anonyyminä blogaajana. Unohtamatta  tientenkää sitä että mieshän sai tietää heti vessasta tuloni jälkeen ja hänkin on pohtinut kertovansa omalle perheelleen uutisista.

nyt mennään rv 4+4

Raskaaana!!!!

1.6.
Taitaa tää mun pitkä kierto venyy ainakin 9kuukautta sillä tänään tuli PLUSSA  :) <3

apua en ollut uskoa silmiäni aamuyöstä kun testin tein ensin emmittyäni että taasen menee yksi testi hukkaan, ihan yllätyksenä tuli tai eihän se yllätys voi olla ku yritetty on mutta siis kun ei oo ollu mitään oireita eikä mitään mikä olis epäillyksiä herättäny paitsi menkkojen poisjäänti.

En uskalla vieläkään uskoa tätä todeksi, mutta silloinhan ne asiat tapahtuu kun niitä vähiten odottaa, eilenkin aloin suunnittelee Rooman matkaa ja puhuin miehelle että nytkun lasta ei näy kuuluvan niin nyt on sun tilaisuus miettiä jos haluut elämässäs vielä jtn tehä niinku opiskella niin tää voi olla sun viimenen tilaisuus.

ainiin ja nyt mennään rv4+2