Yliaikaskontrolli

Eilen siis kävin yliaikaskontrollissa rv 41+5 jossa kaikki oli hyvin.

RR: 133 /99 lääkäri olikin sitten vähän huolissaan alapaineesta kun se on viikolta 35+ yleensä huidellu tuolla 90 yli mutta selvitin kuitenkin että kotimittauksilla se on aina ollut alle 90 ja kuinka tyhmää onkaan neuvolassa tai ä-polilla mitata verenpaine samantien kun pääset huoneeseen niin tottakai se on korkea kun ei kerkiä levähtää.
Pissa oli puhdas.
Vauvan sydänkäyrät erinnomaiset, sykkeet vaihteli 140-170 välillä ja kertaakaan käyrillä ei supistanut.
Lääkärin tekemässä sisätutkimuksessa kohdunsuu oli yhdelle sormelle auki ja ei osannut varmaksi sanoa oliko kohdunkaulaa vähän vai ei ollenkaan jäljellä. Pikkuinen ei ollut vielä kiinnittynyt.
Käsillä ja ulrtalla päätellen sanoi painoarvioksi 3649g.
Ultrassakin kaikki hyvin vaikka esim. näille viikoille tyypillistä istukan kalkketumista oli havaittavissa muttei sitäkään hälyyttävästi. Napanuorakin kunnossa. Ja lapsivettä normaalisti.
Ronkki muuten aika kovakourasesti tosin tarkoituksellisesti jospa synnytys lähtis ite käyntiin mutta kyllähän se päivän mittaan aiheutti lieviä supistuksia jotka nekin sitten iltaa myöten hälveni kokonaan pois.

Muistinkohan nyt mainita kaikesta...kaiken kaikkiaan käyntiin meni reilu tunti ja lopputulemaksi tuli että huomenna heti aamusta ä-polillle ja käynnistetään. Lääkäri arveli että aloitettasiin kalvojen puhkaisulla.

Kääk huomenna on perjantai 13.päivä ja tulee tasan vuosi siitä kun mulla todettiin tuulimunaraskaus, että näillä peloilla sit käynnistelemään, toivottavasti ei tiedä epäonnea ja jokatapauksessa vietän jo toistamiseen peräkkäisinä vuosina ystävänpäivän keskussairaalassa, toivottavasti tästä ei tule tapaa...

Käynnistykseen lähden kuitenkin hyvillä mielin, vielä se ei kauheesti jännitä mutta enköhän oo huomenna jännityksestä ihan korppuna

Alkuraskauden ultra

26.6

Voi tsiisus sitä jännitystä ja pelkoa mitä tämä päivä on saanut aikaan jo pitkän aikaan noh helpotus joka tapauksessa koitti ja kohdussani asustaa pieni ihmisen alku jolla kaikki on hyvin :) <3

Olin melkosen paniikissa ultrassa ja vastailin kätilön kysymyksiin ihan puutaheinää väärän ajankohdan edellisille menkoille, kuukautisten pituudeksi sekoilin 30 päivää kun luulin että se kysy kierron pituutta vaikka juuri äsken siitä puhuttiin, tuulimunan ajankohdaksi tuli viime vuosi ja mitähän vielä..

Olipahan melkosen siistiä nähdä meidän 17mm toukka jonka sydän löi kiivaasti ja sillä oli jo kädet ja jalat, viikot muuttuivat vähemmiksi niinkuin itse olin laskenut mutta saas nähdä miten se siellä kehittyy ottaako kasvu kiriä vaiko oliko neuvolan laskennat ihan väärässä jolloin todennäiköisesti laskettu aika siirtyy helmikuulle.

Neuvolan mukaan nyt mentäisiin rv 8+6, ultran mukaan rv8+0

alkuraskauden ultra rv 8+0 CRL 17mm

Eka neuvola

25.6

Ensinnäkin riemuhuudot sille että tänä aamuna oksensin ensimmäisen kerran ja kyllä huono olo heti karisi että hyvästä se oksennus vain oli. Neuvolassa selvisi myös että mennään viikkoa luultua pidemmällä elikkä tänään rv 8+5 :)

Sama neuvolatäti se siellä vastaanottikin kuin tuulimunassakin ja hyvin tuntui meidät muistavan vaikka tällä kertaa yksin siellä olinkin. Viimekerralla (tuulimunassa) kävimme paljon asioita läpi joten tämä käynti ei kestänytkään niin kauaa ja syvensimme vain joitain asioita ja tietenkin keskustelimme myös tuulimunan aiheuttamista reaktioista mikä teki hyvää  vielä siitäkin avautua.


Lasketuksi ajaksi tuli 30.1.2015 :)
Verenpaineeni oli 119/81 mitä hän niin ylväästi kehui vaikka normaalisti tuo on minulle jo hieman korke vaikkakin johtui varmaan vaan tilanteesta sillä yleensä mun paineet ovat 110-100/ 60-50 luokkaa.
Pissa oli puhdas.
Paino on jo kuukaudessa noussut 2kiloa :/ muttei se mikään ihme olekkaan kun olen alkanut syömään vähän epäterveellisemmin, ennen en syönyt vaaleaa leippää, en juonut mehuja, en syönyt jäätelöä että siinä ne suurimmat muutokset.
Hemoglobiini oli 124 mikä ainakin neuvolatädin mielestä on hyvä mutta koska kärsin väsymyksestä ja päänsärystä ja olin kuulemma kalpea vaikka juuri ennen neuvolaan lähtöä tulipunainen niin hän päätti minulle antaa rauta-kuurin.


Päänsärkyä joka minulla on päivittäistä tulee alkaa seuraamaan ja ellei se rauta tabuilla lähde on sitä kai tutkittava enemmän. Oiskohan se viisaudenhammas vihottelemassa vai pitäsköhän käydä näkö tutkimassa optikolla.

Pelko

Eilen mieleni valtasi yhtäkkia ajatus ettei kaikki ole hyvin ja samalla hyvin tyhjä olo aivan kuin ei olisi raskaanakaan, pelottavinta tässä on se että yleensä mun vaistot pitää paikaansa ja netistäkin luin hirmumonen tunteneen se ettei kaikki ole hyvin ja todellisuus vastaa tätä käsitystä, itse en todellakaan haluaisi uskoa tähän.

Mulla on jo jonkin aikaa ollu myös pelko siitä että en uskalla soittaa neuvolaan koska pelkään joutuvani perumaan ajan, siksi ajanvaraaminen jäikin näin myöhään ja neuvolaan pääsenkin ehkä turhan myöhään tai sit pahimmassa tapauksessa käy niinkuin tuulimunassakin että kerkeän käymään yhdessä neuvolassa jossa toivo nousee korviin asti  ja sit käy jtn ikävää ja joudun soittamaan neuvolaan kertoakseni taas yhdelle ylimääräiselle huonoja uutisia.

Toisekseen sekin ärsyttää että mies on mennyt näin alkuvaiheessa kertomaan porukoilleen raskaudesta niin heille taas joutuu ikävän pettymyksen tuottamaan ja mitä he sen jälkeen minusta ajattelevat että kyllä nyt mies on valkannut huonon naisen itselleen kun joutuvat kärsimään tällaisesta toistuvasti.

Näen jo silmissäni epäonnistumisen ja tälläkertaa tuli eteen mitävain aion todella ottaa sairaslomaa ja hakeutua johonki puhumaan asiasta, yksin tai läheisille jaettuna tuntemukset on aika tuskaa.
                   

Rv 4+4

3.6
Vääsytttäää keskellä päivää vaikka viiime yönä sain nukuttua jopa ruhtinaaliset 9 tuntia, se siis yksi oire tällähetkellä, muuten on ollut vatsalla paljon tuntemuksia muttei mitää pelottavaa, herkistelen aika paljon ja itku on päivittäin lähellä, huimaus, närästys, heikko olo ja kuvotus jos ei oo syöny pitkään aikaan. Oikeestaa muita oireita ei tuukkaan mieleen että toistaiseksi vähällä on päässy vaikka aika paljon tos on oireita siihe kolmeen päivää mitä oon tienny olevani raskaana :D

Tällä kertaa mulla on myös eri taktiikka, kun tuulimunaraskaudessa halusimme pitää asian kaikilta salassa ensimmäiseen ultaan asti niin tälläkertaa samantien plussattuani parin tunnin unien jälkeen kerroin uutiset äidille ja seuraavana päivänä muulle  perheelle, eli nyt voin julkaista sen koko maiilmalle anonyyminä blogaajana. Unohtamatta  tientenkää sitä että mieshän sai tietää heti vessasta tuloni jälkeen ja hänkin on pohtinut kertovansa omalle perheelleen uutisista.

nyt mennään rv 4+4

Äitienpäivä

Äitienpäivänä heräävä ajatus miksen ole jo matkalla äidiksi, kuinka ihanaa olisikaan viettää äitienpäivää oman lapsen kanssa tai olla raskaana odottaen lastaan, kumpa tämä äitienpäivä olisi viimeinen itse lapsen roolissa tai ainahan tulen olemaan äitini lapsi mutta kumpa saisi viettää sitä itsekkin äitinä. 

Jossittelu ei kannata mutta jos tuulimunaraskaus olisikin ollut oikea raskaus oltaisiin jo viidennellä kuulla ja äitienpäivässä olisi ehkä ripaus enemmän kimmallusta.

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille ja tuleville äideille ja niillä joilla on haaveissa  joskus viettää sitä itsekkin äitinä! <3

KP 17

Oviksesta ei edelleenkään selvyyttä mutta jos viimekierron mukaan lasketaan niin se olisi vasta nyt viikonloppuna tuloillaan.

Tänään menen verikokeisiin tutkituttamaan hcg hormonin ja maanataina saan tietää tuloksen ja edellyttääkö se jatkotoimenpiteitä.

Ensimmäistä kertaa tuntuu tämän vauvaprojektin aikana rauhalliselta, vaikka haaveet pyörivät ajatuksissa päivittäin niin ne ei ns. hallitse koko elämää. Tuntuu kuin olisin päässyt tuulimunaraskaudesta yli tai ainakin siitä pahimmasta. Ajatukset pyörii enemmän tulevassa kuin menneissä.

Eniten mua ärsyttää tällä hetkellä miehen ymmärtämättömyys, hän haluaa kovasti vauvan mutta ei tahdo ymmärtää useasti selitettyäkään ettei se onnistu tosta noin vain. Hän on usean kerran kysynyt olenko tehnyt testiä johon tympiintyneenä ärähän aina että en ole edes ovuloinut vielä, ei se lapsi ilman ovulaatiota alkuaansa saa ja missä sinä olet aina kun ovuloisin et ainakaan tekemässä yhteisestä haaveesta totta vaan oletat typerästi että yksi pano milloin vain saa aikaan raskautumisen. Joskus tuntuu kuin olisi yksin tän tilanteen kanssa, keskustelu palsojakaan en jaksa enään niin lukea koska ei sielläkään kukaan ole tarpeeksi samassa tilanteessa, siellä syödään vaan tabuja ja käydään hoidoissa.

Minä olen viikonlopun töissä ja tänään suuntaan iltavuoroon mutta mukavaa viikonloppua teille!