lauantai 29. maaliskuuta 2014

Parisuhde

Kuinka kauan olette olleet yhessä?
- Tässä kuussa tuli täyteen kaks ja puol vuotta :)

Miten kauan tunsitte toisenne ennen kuin aloititte seurustelun? 
- Oliskohan ollu kuukaus.

Kuka pyysi ketä ulos? 
- Mies.

Kuinka vanhoja olette?
- Minä 22v mies 26v

Kumman sisaruksia näette enemmän? 
- Varmaan aika saman verran

Onko teillä yhteisiä lapsia? Tai kummallakaan omia? 
- Kummallakaan ei ole, mutta haaveissa on on muutama yhteinen.

Entä lemmikkejä?
- Ei yhteisiä, kummallakin tahoillaan porukoileen jäänneet kissa(t).

Mikä tilanne on teille vaikein pariskuntana?
- Ehkä tämän lapsihaaveen toistainen toteutumattomuus tai eri mielipiteet isoista asioista esim. muuttaminen.

Kävittekö samaa koulua?
- Ei käyty.

Oletteko kotoisin samasta kylästä? Kaupungista?
- Ei olla. 

Kumpi on älykkäämpi?
- Loppujenlopuks aika tasavertasen älykkäitä tai tyhmiä ollaan, riippuu asiasta mä oon älykkäämpi naisellisissa asioissa ja mies taas miesten jutuissa.

Kumpi on herkempi?
- Varmaanki mä
Missä käytte yhdessä eniten syömässä ulkona?
- Valitettavasti huoltoasemoilla koska miestä ei saa hienompii paikkoihi.

Mikä on kauimmaisin paikka, jonne olette yhdessä matkustaneet? 
- Tallinna.

Kummalla on pahempi temperamentti?
- Mulla, siitä ei ole epäillystäkään :D

Kumpi laittaa ruoan? 
- Mies osaa laittaa ruokaa muttei osaa leipoa ja mulla päinvastoin joten jako on aika selvä syömispuolen suhteen, mies kokkaa, mä leivon.

Kumpi on sosiaalisempi?
- Mies.

Kumpi on siisteysintoilija?
- Minä! En siedä epäsiisteyttä.

Kumpi on itsepäisempi?
- Kumpikin mut ehkä mä vien tittelin tässä.

Kumpi vie suuremman osan sängystä? 
- Mies on isonpi mutta mä kuulemma öisin saatan vallata koko sängyn.

Kumpi herää aikaisemmin?
- Riippuu työvuoroista varsinki minä jos mulla on aamuvuoro.

Missä ensimmäiset "treffinne" olivat?
- Apsilla kahvikupposen ääressä :D

Kummalla on suurempi perhe?
- Miehellä.

Saatko usein kukkia?
- En murr :D

Kumpi on mustasukkaisempi?
- jaa a ehkä mä (tai ainaki näytän sen useemmin) vaik todellisuudessa mies taitaa olla enemmän.

Kuinka kauan kesti, ennen kuin suhteesta tuli vakava?
- hmm vuos tai vähemmän
Kumpi syö enemmän?
- Mies.

Kumpi pesee pyykit? 
- Minä, koska en anna miehen koskea niihin.

Kumpi on parempi tietokoneiden kanssa? 
- Tässä asiassa täydennämme toisiamme, sitä mitä mä en tiedä tai osaa niin mies osaa ja mitä mies ei osaa tai tiedä niin mä osaan.
Kuka ajaa autoa, kun olette yhdessä?
- Aika tasavertasesti tai mies hiukka enemmän.

Kumpi on rauhallisempi?
- Ollaan kummatki aika rauhallisia että aika paljon tilanne määrittelee.

Kumpi on eläinrakkaampi?
- Minä se taidan olla.

Löysin kyselyn sivustolta joka samasta aiheesta kertova blogi:  http://haaveisstatotta.blogspot.fi/

Vapaa viikko

Niin se aika vaan kulkee eteenpäin, huomenna juhlimme perhepiirissä valmistujaisiani ja maanantaina käyn hakemaassa todistuksen ja tiistaina hyppään töihin kohti tuntematonta. Tai ei voi sanoa että kohti tuntematonta onhan kysessä paikkakunta jossa olen asustellut parikytä vuotta ja osa tulevista työkavereista on tuttuja tai puolituttuja mutta itse paikasta, työilmapiiristä, työolosuhteista en ole kuullut kuin huonoa sanottavaa mutta onneksi olen siellä vain kuukauden ja sitten työt jatkuvat omalla paikkakunnalla hyvässä työyhteisössä mukavien asiakkaiden parissa.

Tän viikon olen ollut lomalla ja yrittänyt ottaa rennosti ja sattumoisin miehenikin päätyi sairaslomalle joten saimme yhteistä aikaa kuin tilauksesta. Olemme puunanneet kämppämme siistiksi, sisustaneet, shoppailleet ja grillailleet ekan kerran parvekkeellamme, tehneet asioita yhdessä ja mikä ehkä parasta mies sai minut nollaantumaan alkoholin parissa onnistuneesti, seuraavana aamuna herätessäni tunsin voivani paremmin kun kaikki paha olo oli hetkeksi kaadettu pois mielestäni.

Tosin stressi on ollut aikamoista tästä vauvaprojektista, uudesta elämäntilanteesta, muutoksista johtuen ja varmaan hormoneillakin on ollut osuutensa mun itkupotkuraivareissa joihin auttavat vain makea tai kunnon rääkki.

 Aurinkoista kevättä!

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Toisen kanssa -ohjelma

Soittivathan ne sieltä polilta takaisin ja määräsivät verikokeisiin viikon päästä, tuleepahan jotain selvyyttä taasen tähän hommaan.

Toissapäivänä kakkoselta alkoi kotimainen ohjelma Toisen kanssa joka käsittelee lapsettomuutta, ei kuvaa mun tilanetta mutta ihan mielenkiintoiselta ohjelmata vaikutti ja onhan siellä ainakin hyvännäkösiä mies näyttelijöitä jos ei muuta. Aloin vaan miettimään että tuossakin sarjassa kävi klassikko että ensin kärsitään oman miehen kanssa lapsettomuudesta ja sitkun hairahdutaan niin tullaan heti toiselle miehelle paksuksi niin tapahtuukohan tätä oikeessakin elämässä??

Mutta jotenkenki mulla on aina ollut tuntemus siitä että pahanteosta rangaistaan joten hän petti ja seurauksena tuli toivotusti raskaaksi mutta väärälle miehelle. Jännä sinäänsä nähdä miten sarja jatkuu.

Mutta sittenhän siinä naisessa ei ollut mitään vikaa ja hän on käynyt hoidoissa ihan turhaan kun miehen siittiöissä on vikaa mutta olen ymmärtänyt että heti lapsettomuushoitojen alussa tarkistetaan siittiöiden kunto ja jos niissä ei todeta mitään sanottavaa ryhdytään etsimään ongelmaa/ratkaisua naisen kautta niin miten tällaista pääsee tapahtumaan? Tai sit ne hoidot toimi, mutta väärällä hetkellä.

Toivon vaan etten itse enkä toivoisi kenenkään muunkaan joutuvan kärsimään lapsettomuudesta tai sen hoidoista.

???

No mitäpä tänne kp10, menkat loppuivat kahdeksan päivää kestettyään toissapäivänä tosin eilen ja tänään on vielä ”lurahtanut” muutama tippa ja raskaustesti haamuilee edelleen :/ ja vaikka se näytti ehkä tummemmalta haamulta kuin ennen niin uskon sen olevan negatiivinen koska viiva katosi puolen tunnin päästä, aikoinani tuulimunassa viivat säilyivät ja voin tunnustaa säilyttäväni niitä edelleen ja niissä on viivat.

Tällä hetkellä odottelen puhelua ”jatkosta” poliklinikalta jonne tänään soitin ja hoitaja ottaa lääkäriltä selvää miten mun tilanteessa jatketaan vai annetaanko testien haamuilla. Samassa puhelun yhteydessä mulle selvisi ettei mulle tehtykkään kaavintaa vaan napsastiin vaan jotain pois mutta silloin ultrattiin kohdun olevan tyhjä.

Tein myös ovulaatiotestin joka oli haalea ja kaksiviivaa ilmestyi mutta tulos negatiivinen.

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Mielialan muutokset

Niin se mieli pyörii samaa ympyrää milloin ehdottomasta raskauden välttämisestä rentoon vaiheeseen ja sieltä taas hirmuiseen vauvakuumeeseen ja turhautumisen kautta taas välttelyyn jne

Tässävaiheessa mulla on taasen vauvakuume ja oon alkanut tutkimaan kuinka saamme tärppäämään tässä kierrossa jossa piti vain olla ajattelematta raskautumista. Olen merkannut jo kalenteriinkin otolliset päivät :D

Huomenna varmaan masentelen taas aiheesta ja vaivun epätoivoon. Yhtä odottamista vain milloin odotat ovulaatiota, kuutautisia, kuukautisten poisjääntiä, plussaa ja lopulta ollessasi raskaana ulrtia ja lapsen syntymää. Ja todella uskon siihen tapansa mukaisesti että silloin tapahtuu kun sitä vähiten odottaa. Jos vain yritämme ja odotamme niin ei varmasti synny mitään mutta jos vain ottaisimme rennosti emmekä ajattelisi pakkomielteisesti voisi iloinen yllätys tulla kylään tai siis mielummin asumaan.

http://weheartit.com/

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Turhautunut

kp 5 ja menkat jatkuu edelleen tosin niukempina kuin ekoina päivinä. Tein perjantai iltana kuukautisista huolimatta r-testin joka näytti haaleaa plussaa mutta edellisiin verrattuna silminkatsottuna vahvempi muttakun laitoin koneelle kokeillakseni värikontrasteja en saanut haamua näkymään. Päätin että teen seuraavan testin menkkojen päätyttyä mutta tänä aamuna niukoista menkoista huolimatta päätin tehdä koska huomis aamuna mulla ei ole aikaa päivystää testin äärellä. No testi oli tänään tapansa mukaisesti eriskummallinen mutta lopputulema oli viivanpaikka ilman väriä.

Aamulla herätessäni oli todella kiukkuinen ja ärtynyt kaikkeen ja mietin kovasti teenkö testiä vai en koska olen niin kyllästynyt haamujen kyttäilyyn ja turhautumiseen sen suhteen, haluan täydellisen negan, koska jos testi ei ala sitä näyttämään olisi varmasti syytä otta yhteyttä kaavinnan tehneeseen osastoon kun ei ole tullut kunnolla negaa vaikka kaavinnasta on kulunut jo 5viikkoa, mutta suoraansanottuna en jaksaisi yhtäkään käyntiä tämän asian tiimoilta minnekkään, huomasin myös aamuisella raivolenkillä tutkiessani omaa mieltäni etten jaksaisi edes mennä iloisissa asioissa neuvollaan, eli aika uuvuksissa ollaan tämän asian kanssa.

Nää menkat on olleet ihan erilaiset kuin monen vuoden aikaisemmat samanlaiset menkat. Yleensä mulla on menkkoja edeltävinä oireina pari kiukkupäivää ja menkkojen alettua lonkkasärkyä joka säteilee jalkoihin voimattomuutena, ei muuta. Tässä kierrossa mulla ei ilmennyt edellisiä vaan menkkoja ei voinnut enteillä mistään ja menkkojen aikana alavatsalla oli erilaisia tuntemuksia vihlaisuja, paineen tunnetta, pieniä kouristuksia, tänä aamuna jopa nännien arkuutta.

Voin vain todeta etten tunne kroppaani tällähetkellä laisinkaan. Siksi aijonkin tässä kierrossa tutustua siihe hieman paremmin ja ottaa apukeinot käyttöön kuten greippimehun jonka pitäisi ”vahvistaa”limoja tunnistaakseen paremmin kierron vaiheet sekä ovistestien kyttäämisen löytääkseni oviksen jonka aiomme tässä kierrossa välttää. Kun tuntee kroppansa paremmin on paremmant mahdollisuudet tärpätä helpolla kuin turhautua tietämättömyydestä.

http://weheartit.com/

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Toivo

Oon viimeaikoina huomannut kuinka toivo on suuri tunne eikä se kuole koskaan. Muistan vielä kuinka ultassa nähdessäni ruskuaispussin niin vaikka näin ihan selvästi ettei siellä ollut elämää niin toivo minulla eli niin kauan siitä että lääkäri sanoisi sikiöstä jtn kunnes tulivat ne tähän menneisen elämäni hirveimmät sanat ”tuulimuna” senkin jälkeen ystäväni kanssa spekuloidessa heräsi ajatuksia että mitä jos siellä ei näkynytkään mitään sen takia että olisinkin raskautunut olettamuksista huolimatta myöhemmin.

Ja joka kerta kun tunnet kropassasi jotain erikoista tai olet aivan varma ettet ole raskaana mutta päätät silti tehdä testin niin kummasti se toivon kipinä jostain aina syttyy. Nyttenkin menkoista huolimatta toivon että haamut olisivat merkki raskaudesta ja menkkojen päätyttyä saisin plussan sillä joillekkihan tulee menkat raskudesta huolimatta.

Luulempa että toivo pitää meidät hengissä sillä emme romahda sen ansiosta täysin. Enkä usko että mielenterveyteni olisi eheä ilman toivoa. Olemme myös päättäneet että jos joskus saame poikavauvan tulee sen joksikin nimeksi Toivo.


torstai 20. maaliskuuta 2014

Reaaliaikaan

Ensimmäinen reaaliaikainen postaus vihdoinkin. Päiväkirjamerkintöjä on tullut aika syötöllä viimeajat mutta nyt ei kannata odottaa joka päivälle postauksia.

Tällä hetkellä mennään siis runsaineen kuukatisvuotoineen kp 2 ja tämä kierto on varmaan keskiarvoisesti jtn 22-32 päivän väliltä (ainakin toivonmukaan).

Yritämme ottaa tämän kierron ”rennosti”sillä ehkä ajatustemme täytyy hieman tuulettua, onhan tämä psyykkisesti aika raskasta, odottaa vain tärppäystä, pelätä uusia pettymyksiä, käsitellä tuulimunaraskaus ja vieläkerran odottaa ja odottaa.

Ainakin itsestäni tuntuu että on aika jonkinmoiselle aikalisälle jos aion itse säilyttää mielekkään elämän. Miehenikään ei ollut kovin innoissaan kertomistani haamuista sillä hän totesi heti ettei halua/jaksa uusia pettymyksiä. Ja loppupeleissä eihän meillä ole mikään kiire, en edes koskaan kuvitellut hankkivani lapsia näin nuorena, vauvakuume vain kärjistyi kummallakin (mikä olisi varmaan ollut ohimenevää) ja niin päädyimme kokeilemaan onneamme joka ei sitten kauan kestänykään.



Haamuja ja menkat

17.3
Testi haamuili eilisen tapaan.

19.3
Eilen kävin ostamassa lisää r-testejä mutta eipä niille näy lähiaikoina käyttöä, kun menkat alkoivat viimeyönä, enteilin niitä jo eilen kun tuli pieni rusehtava vuoto muttei muutoin mitään oireita. Teen vielä menkkojen jälkeen varmistaakseni tilannettani testin. Mutta näillä näkymin en ole raskaana, kovasta väsymyksestäkään huolimatta. Oon tälläviikolla samantien töistäni päästyä väsynyt ja illalla se huipentuu jo seitsemän aikaan nukahtamiseen monen tunnin sitkuttelun jälkeen. Onneksi ensiviikolla on vapaata.

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Haamuja?

16.3
Illemmalla olin niin jännittyneessä mielentilassa (tulevan näytön vuoksi sekä mahdollisesta raskaudesta) että tuli vahvasti tunne että nyt pitää tehdä testi, ihan vain huomis aamun rauhaksi, joten empä malttanut pitää pissataukoakaan kahta tuntia kauempaan ja tein testin tuloksenaan täysin negatiivinen, ei edes viivan paikkaa ei mitään. Noh jokatapauksessa oloni huojeni ja nyt ainakin tiedän missä mennään, kuukautiset ovat myöhässä ja niiden myöhästymisen syy ei ole raskaus vaan ennalleen palautumaton hormonitoiminta. Nyt voin keskittyä vain odottaamaan kuukautisia.

Sitten kirjoitettua äskeisen lähdinkin juomaan vettä mutta ohimennen vilkaisin kuitenkin testiin ja näin HAAMUN siis mitä ihan oikeastikko tuossa on haaleanhaalea viiva vai mielenterveyskö keppostelee. Otin kuvankin ja lähetin sen kaverille ja päädyimme tulokseen sen olevan haamu mutta enteileekö se alkavasta raskaudesta vai onko minussa vielä jälellä raskausmateriaalia, onhan RFSU:n testi kuitenkin 99.9% varma ja kertoo tuloksen 25IU:n tarkkuudella ja kaksiviikkoa sitten tekemäni raskaustesti näytti negaa ensi silmäyksellä jonka jälkeen en sitä tiiraillukaan joten onha siinä voinut silloinkin olla haamu.
Pahoittelen huonoa kameraani, huonoa kuvan käsittely taitojani. Vasemalla muokkaamaton ja oikealle laitettu värikontrasteja.

kp 30

16.3

Menkkoja ei ole vieläkään kuulunut eikä oikeastaan mitään siihen viittaavaakaa. Raskaustestiä en ole vieläkään tehnyt eikä aikeissa olekkaan, ihan rauhassa tässä odotellaan ja tehdään ensiviikolla jos menkkoja ei kuulu. En vaan usko tässäkierrossa tärpänneen.

Tuntuu kerrankin ihanalta ottaa vain rennosti, laittaa ajatukset narikkaan, olla tekemättä välttämättä mitään, olla vaan. Varsinkin asiaa helpottaa se että olen porukoillani, ei tarvitse tehdä kotitöitä tai stressata niiden tekemättömyydestä. Olla vaan vieraana. Miestäni toki on ikävä mutta hänkin on leirillä, ehkä totun asiaan, ennen muuttoa yhteen saatoimme olla viikon tai kaksikin näkemättä mutta nyt kun asumme yhdessä tekee vaikeaa olla erossa.

Huomenna alkaa viimeinen tutkintoviikko ja kieltämättä se on alkanut jännäämään. Mulla on kyllä itsevarma olo muttakun se tässä nimennomaan pelottaakin että mitä jos tapahtuu vahinkomoka tai unohdus tai mikävaan ajatusvirhe, en usko että tietoisesti tulen mokaamaan mutta pienikin ajatuskatko voi pilata kaiken ja valmistumiseni myöhöstyä.

Lähtisi vain tämä viikon kestänyt ”flunssailukin” pois.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Mielenrauhaa(ko)

15.3
Kerrankin kun päätän antaa toiveilulle mielenrauhaa niin tulkittuani olotilaa voisi se viitata johonkin ;) mutta toisaalta saan ne kylmästi kumottua epäuskoisena. Viime aikoina oon ollu tosi väsy (luulen sen johtunvan tästä kevätuupumuksesta), herkistely (vetäähän tää aika tunteet pintaan muutenkin) näen painajaisia ( ehkä mä vaan stressaan likaa) silloin tällöin esiintyvät vihlaisut alavatsassa ja varsinkin yskiessä tai aivastaessa (esiintynyt ilman raskauttakin mulla) tänä aamuinen alavatsan polttelu ja jopa juiliminen (voihan tuo johtua ruuansulatuselimistöstäkin). Periaatteessa eri oireita millä tuulimunaraskaus alkoi mutta onhan äitejä joilla on ollu toisisataan täysin poikkeavia raskauksia.

Tässä vaiheessa kun menkkojen pitäisi kuuluttaa itsestään niin moni varmasti sanoisi että tee testi noh mä en suoraan sanottuna edes uskalla koska pettymys tulis jos ois nega ja jos positiivinen niin mua pelottais aivan sairaalloisesti. Haluan sitäpaitsi vielä nauttia siitä että saan juoda kahvia ja syödä lakritsia ja salmiakkia niin paljon kuin mieli tekee, sekä saan liikkua itseni puolikuoliaaksi rankoilla treeneillä. Katseeni on myös kiinnittynyt haaveisiin joita lapsi rajoittaisi mm. matkusteluun, opiskeluun, työhön jne.

Tulkoon jos on tullakseen

14.3
Tänään on kulunut ”tasan kuukausi” 28 päivää kaavinnasta ja odottelen kuummeisesti menkkoja, pillereiden aikana mulla oli epäsäännölliset menkat mutta ne kaksi kiertoa jotka kerkesivät olemaan ennen raskautumista tulivat ajallaan ensimmäiset 22 päivää lopetettuani pillerit ja toiset 31 päivän kuluttua eli voisin aavistella että ne alkaisivat viikonlopun aikana tai myöhemmin tai jäävät kokonaan välistä, enhän tiedä kuinka kroppani on toipunut tai miten kierto muutenkaan palaa normaaliksi. Toisaalta toivon että ne alkaisivat jotta tietäisin että olen palautunut toisaalta olisihan kiva jos niitä ei tulisikaan ja olisinkin jo raskaana, tosin siihen ihmeeseen en usko kun ei oireitakaan ole toisaalta ei ole kuukautisistakaan ennakoivia tuntemuksia kuten tyypillisiä kiukkupäiviä juuri ennen niiden alkua.

Toivomani mukaan tämä viikko on vierähtänyt nopeasti vaikkei se kylläkään ole vienyt ajatuksia pois haaveista. Lisäksi auringon tuoma keväinen tunne on saanut minut taas hirmu väsynneeksi ja voimattomaksi ja oon ollu tosi herkillä varmaankin itkenyt joka päivä (kevät masentuneisuutta) joten enpä ole koulun lisäksi muuta saanutkaan aikaan. Vieläkun on kevyttä flunssaa päällä niin ei ole edes päässyt nauttimaan kauniista keleistä.

Tänään meillä oli virallisesti viimeinen koulupäivä. On sekin tunteiden vuoristorataa toisaalta haikea olo että nyt se on ohi ja elämä muuttuu toisaalta onnellinen että nyt on yksi etappi elämässä taas suoritettu ja minuakin kutsuu työelämä. Viikonlopun olen porukoillani koska mieheni lähtee leireilemään enkä tahdo olla yksin kotona.

Pohdiskeltuani päädyin myös ajatukseen jossa olin pillereiden käytön lopettamisen jälkeenkin että vauva on tullakseen jos on eli ei paineita eikä stessiä, tulkoon sitten kun haluaa ja joo tiedän huomenna olen taas toista mieltä mutta tällä hetkellä haluaisin jotenki aiheesta lomaa ja eihän se sterssikään ole hyväksi yrittäessään raskautua. Silloinhan niitä asioita tapahtuu kun niitä vähiten odottaa.

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Romahdus

12.3
Huomenna tulee kuukausi tuulimunan toteamisesta, päivästä jolloin maailmani romahti. Olemme eläneet päivä kerrallaan ajatuksin menneestä koettelemuksesta ja toiveikkaasta tulevaisuudesta. Tuntuu kuin olisin ollut pitkään shokissa koska nyt musta vasta alkaa tuntumaan että tajuan mitä on tapahtunut ja siksipä viimepäivät ovat olleet rankkoja. Päässä pyörii koko aika asioita ja sydäntä särkee, enkä välttämättä tällä hetkellä osaa ajatella kirkkaimmin aurinkoisesta säästä huolimattakaan. Toivon ettei kenenkään tarvitsisi kokea samaa tuskaa. Voimahalit kaikille kanssasisarille! <3

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Vauvakuumetesti

Tein vauvakuume testin jonka tulokseksi tuli

Kova kuume

 

Näet jo itsesi raskaana, vain vauva puuttuu. Kuten itsehoito-oppaat toteavat, pääset tavoitteeseesi nopeammin kun jo käyttäydyt sen mukaisesti. Upouudet lastenvaunut eteisessä ja liput lapsimessuille olivat vihjausta tarpeeksi kumppanille – sinua ei estä enää mikään. Näin kova kuume vaatii akuuttia täsmähoitoa, nähdään 9 kuukauden päästä!

http://www.lily.fi/blogit/testaa-vauvakuumeesi

Sunnuntain kevennys


lauantai 15. maaliskuuta 2014

Ymmärrystä vailla

10.3
En vaan ymmärrä että jos nainen voi tulla kerran kuukaudessa 12-24 tunnin sisällä raskaaksi niin kuinka voi olla niin paljon vahinkoraskauksia ??? Okei ymmärrän että ovulaatiotkin voi olla epäsäännölliset jne mutta silti ja puheet siitä että kuukautistenkin aikana voi tulla raskaaksi??

Olen niin ymmärrystä vailla ja kukaan ei voi tähän väliin sanoa että mites ne biologian tunnit, voin myötää että meillä joka ikisellä luokalla hypättiin lasten teon, ehkäisyvalistuksen yli (ei ollut mukamas aikaa tai jtn) että ei ole ihmekkään jos vahinkoja sattuu nuorille kun valistukset jätetään väliin uskoen siihen että kyllähän nuoret hankkivat itse tiedon kun ovat aiheesta niin kiinnostuneita. Meilläkin kerran vain terveystiedon tunnilla silloin hihihii iässä kävi terkka opettamassa jollain tyroksi munalla miten kortsu laitetaan paikoilleen ja sai mukamas kysellä aiheesta mutta terkkakin oli niin vaivautunut niin millaisen viestin hänkin antaa aiheesta. En ymmärrä mikä siinä on niin vaikeeta, puhua seksistä ja siihen liittyvistä asioista, aivan normaali asia tosin yksityinen ja ehkä arkakin, mutta itsekkin hoitoalalla työskennellessäni en vain ymmärrä mikä siitä tekee niin vaikeeta, vaikken itsekkään ole avoimemmasta päästä niin ihan luonnollista minulle on puhua siitä.

Ja voin todeta että vasta tämän vastoinkäymisen jälkeen olen perehtynyt asiaan miten lapsia tehdään tai lähinnä miten saadaan tärppäämään mahdollisimman hyvin. Tiivistettynä naisella oltava ovulaatio ja sitä ennen ja sen aikaa on syytä rakastella mielellään aamu aikaan jolloin siittiöt ovat virkeimmillään, huomioitavaa munasolu elää noin vuorokauden siittiöt 3-5 päivää. Ja kumoan entisen uskomukseni siitä että miehen kannattaa olla laukeamatta vaikka viikko jotta hänellä kertyy paljon siittiöitä siihen lapsentekopurkaukseen niin sillon ne siittiöt ovat väsähtäneitä/huonokuntoisempia kuin tuorreet siittiöt eli kannattaa paneskella säännöllisesti jotta siitiöt ovat hyväkuntoisia.

Odottelua

9.3
Tässä lomaillessa ei ole ollut muutakuin aikaa ja mihin se suurimmalta osalta onkin kulunut kuumeiluun vauvasta ja vertaistuen etsimiseen netistä. Viimekuukaudet oon lueskellut paljon keskustelupalstoja kunnes päädyin nytten sinne itsekkin kirjoittelemaan, aivan kauhistuttavaa kuinka moni nainen on samankaltaisessa tilanteessa ja kuinka paljon vastoinkäymisiä voi löytyä matkalla äitiyteen. Olen löytänyt myös paljon uusia blogeja jotka kylläkin vuodattavat kyyneliä mutta antavat niin paljon toivoa tulevasta ja tajuamaan kuinka hyvässä asemassa itse olen, enhän edes menettänyt lasta kun sitä ei koskaan ollutkaan, mutta niin tyhmältä kuin se tuntuukin niin menetin paljon, haaveet, tunteet, suunnitelmat jne kaipaan sitä tunnetta kun olen tulossa äidiksi ja kannan sisälläni pientä ihmisen alkua. Olemmehan vielä nuoria ja "vasta" aloittaneet lapsihaaveilut, koen että meillä on vielä hyvin aikaa mutta kun tahto haluaa nyt

Onneksi huomenna kouluun jotta saa muutakin ajateltavaa sitten aika toivottavasti vierähtää hieman nopeammin ja odottelu ei tunnu niin pitkältä. Tosi hassua että yleensä ihoan kuukautisia niin nyt en mitään muuta haluakkaan kuin että ne alkaisivat.


perjantai 14. maaliskuuta 2014

Ikävä



6.3

Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan?
Onko sulla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan?
Niinkuin pieni satu johon lapsena uskoit, menettänyt hohteen on kokonaan
tai niinkuin kaunis maisema jota ei koskaan, ole edes ollut olemassakaan
Ootko omaa elämääsi ikävöinyt, joka ohi kulkee, ettet huomaakaan?
Päiviä lyhyitä tai pitkiä joista, et koskaan saanut otettakaan?
Minulla on suunnaton ikävä sinne, mistä en koskaan oo kuullutkaan
minä olen kauan jo sinua kaivannut, sinua ei varmasti olekaan
Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä
Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä
Tunsitko sä joskus tulisen hetken ja sanoit nyt aloitetaan uudestaan?
Huomasitko sitten sen elämäsi hetken kohta jo menneen menojaan
Sinulla on suunnaton ikävä sinne, mistä et koskaan oo kuullutkaan
Sinä olet kauan jo minua kaivannut, minua ei varmasti olekaan
Sinulla on ikävä, sinulla on suunnaton ikävä
Sinulla on ikävä, sinulla on suunnaton ikävä

http://www.youtube.com/watch?v=MTIOSSDrD-U

Pettymisiä ja toivoa



22.2.

Tein eilen illalla ja tänä aamuna raskaustestin joka näytti erittäin haaleaa plussaa, tänään aamutestissä ehkä hieman vahvemmin. Sinäänsä hyvä että melkein näkymättömän haalea mutta toivonmukaan sekin katoaa kokonaan, oon päättänyt että siitä alkaa uusi yritys kun viivaa ei enään näy.



26.2

Ostin eilen ovulaatio testejä, ja iltainen testi tulos jäi vähän epäselväksi toisaalta saman värinen kuin viereinenkin viiva toisaalta hieman haalempi. Olisin kuitenkin eilen varmuuden maksimoimiseksi halunnut yrittää mutta koska mieheni oli taas suuttunut mulle jostain niin päädyin nukkumaan sohvalle. Tänään päivällä tein taas testin johon ei toista viivaa ilmestynytkään joten eilen olisi ollut ovulaatio ja me mokasimme, olen niin pettynyt itseeni ja meihin, suututtaa niin suunnattomasti. 


Noh tiedän että munasolu voi elää päivänkin joten yritimme mutta koska mielessä oli vain vauvan saanti oli tekeminen silkkaa suorittamista ja intohimo taisi jäädä eteiseen joten makkarin puolella epäonnistuimme täydellisesti ja vaikka siittiöitä olisinkin saanut niin liukuvoide olisi varmaan estänyt niiden kulun tyystin. Tämä oli juuri sitä mitä olenkin pelännyt että vauvakuumeillessa seksistä tulee vain suoritusta, parisuhdehan siinä kuolee. 


5.3

Eilen 4.3 (18 päivää kaavinnasta) tein täysin negatiivisen raskaustestin eli kaikki raskausmateriaali on poistunut. Jesh!!

Tälleen yksin ollessa ottaa niin koville ajatella tätä kaikkea ja kun toivoisi jo pientä onnea. ~Haaveissa vainko oot~

torstai 13. maaliskuuta 2014

Vertaistukea



21.2
Eilen ensimmäiden yhdyntä keskeytyksen jälkeen, tänään alkanut verinen vuoto, onko ne menkat? Vai raskausmateriaalia vielä? Vai mitä se on?

Löysin yks päivä blogin joka kuvaa ihanku mun tunteita http://pershetelmankaipuu.wordpress.com/category/tuulimuna/

5.12.2013-14.2.2014 <3

Koko ajan pelkään
menettäväni sinut.
Koko ajan toivon,
etten jo olisi menettänyt sinua.
Mutta kuinka voin
menettää sinut,
kun et ole koskaan
ollut minun?
-tekijän tuntematon-