Viimeiset oireet

Tässä vielä viimeisten viikkojen raskaus oireet, vaikka olikin paljon oireita niin koen kuitenkin päässeeni helpolla loppuun asti :)

37. viikko
hengenahdistusta,
selkä ja lonkkasärkyjä,
eri ruokahimoja (esim. kermavaahto, täytekakku jne)
käsien puutumista,
turvotusta,
häpyluun kipuja

38. viikko
alapään pistelyä,
selkä ja lonkkasärkyjä,
sormien puutumista,
turvotusta

39.viikko
sormien puutumista,
ärtyneisyyttä,
päänsärkyä,
väsymystä,
huonoa oloa,
häntäluun särkyä,
liitoskipuja,
turvotusta,
närästystä,
harkkasuppareita

40.viikko
sormien puutumista,
turvotusta,
närästystä,
liitoskipuja,
harkkasuppareita,
supistuksia,
sukkapuikkopistoja alapäässä,
selkä ja lonkkasärkyä

41.viikko
turvotus,
selkä, nivus ja lonkkasärkyjä,
sukkapuikkosuppareita,
paineen tunnetta alhaalla,
supistuksia (sisätutkimuksen jälkeen)

Synnytyskertomus

13.2. aamusta rv 42+0 mentiin toiseen yliaikaiskontrolliin johon oli jo sovittu käynnistys. Tutkittaessa kaikki vaikutti hyvältä, limatulppaakin oli juuri lähtenyt irtoamaan mutta kohdunsuu oli muistaakseni vain sentin tai puoltoista auki ja paksu reuna ja vauvan pää vielä ylhäällä. Sitten minulle laitettiin ballonki ja lähetettiin osastolle odottelemaan, mietoja supistuksia tuli ja rappusia ravattiin, 5 tunnin odotuksen jälkeen ballonki irtosi ja olin 3cm auki joten synnytyssaliin kalvojen puhkaisuun klo15. Tähän asti muistan vielä ihan hyvin mutta nyt täytyy alkaa lunttaa papereista :D

Kalvojen puhkasusta seurasi vain pieniä supistuksia 5min välein joten klo.17 sain jotain supistuksia aiheuttavaa suoneen, eikä mennytkään kuin vajaa tunti kun jo tarvittiin ilokaasua, jyväpussia ja kipulääkettä piikkinä lihakseen. Noh kipulääke auttoi mutta sen ja ilokaasun vaikutuksesta aloin jo miehen mukaan olee aika lääkehuuruis :D Klo.20 mulle nous kuume joten supistustippa lopetettiin ja laitettiin jotain kuumetta alentavaa.

Kätilöidenkin työvuoro vaihtuu jes (edellinen kätilö oli kamala, meillä ei synkannu) ja tilalle tuli aivan ihana kätilö joka päästi mut sängystäkin liikkeelle. Tässä vaiheessa mulla oli jo omia supistuksia joiden kanssa pärjäsin pelkällä ilokaasulla kunnes klo.23 sekään ei enään riittänyt ja oltiin auki 4cm, sain epiduraalin joka auttoi hyvin ja supistus tippaa aletiin taas tiputtaan.

Vuorokausi vaihtui ystävänpäiväksi ja klo. 1 oltiin auki jo 6cm ja siitä tunnin päästä 9cm ja 20min päästä kohdunsuu täysin auki ja olin kuulemma hyvin kivulias eikä ponnistaminen kuulemma onnistunut (näistä kivuista mulla ei mitään muistikuvaa) sain lisäannoksen epiduraalia. Sitten aloitetiin ponnistamaan kylkiasennosta josta poikkipöytään ja ponnistukset onnistui kuulemma jo hyvin.

klo. 3.20 lääkäri ja toinen kätilö tulevat paikalle ja ponnistaminen ei enään sujukkaan tarpeeksihyvin, 8minuuttia tästä poika syntyy imukupilla avustettuna 14.2 rv 42+1 klo.3.28 hyväkuntoisena 3860g 52cm päänympärys 36cm 9/9 pistein.

Jälkeiset syntyvät täydellisinä ja epistomia ommellaan. Sain vauvan rinnalle. Parin tunninpäästä vauvaa tutkitiin ja hän joutuikin lähtemään keskolaan lisätutkimuksiin josta seuraavassa postauksessa lisää. Synnytyksen kestoksi merkittiin 1. 4h 55min, 2. 33min, 3. 11min

Yliaikaskontrolli

Eilen siis kävin yliaikaskontrollissa rv 41+5 jossa kaikki oli hyvin.

RR: 133 /99 lääkäri olikin sitten vähän huolissaan alapaineesta kun se on viikolta 35+ yleensä huidellu tuolla 90 yli mutta selvitin kuitenkin että kotimittauksilla se on aina ollut alle 90 ja kuinka tyhmää onkaan neuvolassa tai ä-polilla mitata verenpaine samantien kun pääset huoneeseen niin tottakai se on korkea kun ei kerkiä levähtää.
Pissa oli puhdas.
Vauvan sydänkäyrät erinnomaiset, sykkeet vaihteli 140-170 välillä ja kertaakaan käyrillä ei supistanut.
Lääkärin tekemässä sisätutkimuksessa kohdunsuu oli yhdelle sormelle auki ja ei osannut varmaksi sanoa oliko kohdunkaulaa vähän vai ei ollenkaan jäljellä. Pikkuinen ei ollut vielä kiinnittynyt.
Käsillä ja ulrtalla päätellen sanoi painoarvioksi 3649g.
Ultrassakin kaikki hyvin vaikka esim. näille viikoille tyypillistä istukan kalkketumista oli havaittavissa muttei sitäkään hälyyttävästi. Napanuorakin kunnossa. Ja lapsivettä normaalisti.
Ronkki muuten aika kovakourasesti tosin tarkoituksellisesti jospa synnytys lähtis ite käyntiin mutta kyllähän se päivän mittaan aiheutti lieviä supistuksia jotka nekin sitten iltaa myöten hälveni kokonaan pois.

Muistinkohan nyt mainita kaikesta...kaiken kaikkiaan käyntiin meni reilu tunti ja lopputulemaksi tuli että huomenna heti aamusta ä-polillle ja käynnistetään. Lääkäri arveli että aloitettasiin kalvojen puhkaisulla.

Kääk huomenna on perjantai 13.päivä ja tulee tasan vuosi siitä kun mulla todettiin tuulimunaraskaus, että näillä peloilla sit käynnistelemään, toivottavasti ei tiedä epäonnea ja jokatapauksessa vietän jo toistamiseen peräkkäisinä vuosina ystävänpäivän keskussairaalassa, toivottavasti tästä ei tule tapaa...

Käynnistykseen lähden kuitenkin hyvillä mielin, vielä se ei kauheesti jännitä mutta enköhän oo huomenna jännityksestä ihan korppuna

rv 40+4

huhhuijaa täällä asti vielä yli lasketun ajan mennään eikä tietookaa että poitsu olis tulossa, kyllähän supistuksia ja harkkasuppareita on nyt melkeen tullut päivittäin muutaman päivän ajan mutta toissapäivänä käydessäni synnärillä tarkastuttamassa tihkuuko lapsivettä niin selvisi että kohdun kaulaa on vielä jäljellä ja vain sormen päälle ollaan auki eli epäkypsätilanne synnytykselle mutta muuten kuulemma hyvä no mitä hyvää siin on mennään jo näillä viikoilla ja on noin alkeellinen tilanne, haluun synnyttää tai suorastaan haluan sen lapsen mutten halua synnyttää, emmä tiiä mitä lähemmäs synnytys tulee (enää max alle 2 viikkoo) niin se jotenki pelottaa ehkä siks että aimmin sen on vaan voinu sulkee pois ajatuksista mutta nyt se alkaa olemaan todellisuutta, mutta siis se vuoto ei ollut lapsivettä ja toisaalta hyvä niin sillä jos se ois sitä ollut niin oisin varmaan ollut shokissa jäädessäni sinne mutta nytkun on siellä jo kerran käynyt voi sinne palata luottavaisin mielin

Täällä kyllä mielialat vaihtelee tuontuosta, välillä oon ihan epätoivonen että eikö tää jo synny mut välillä oon ihan levollisin mielin että eihän täs mitää ku kahenviikonpäästä viimeistään meillä on pienokainen, olkoon vaikka maailman tappiin asti kunhan mun ei tartte olla huolissaan mistään. Täällä on kyllä kaikennäköstä yritetty edistääkseen tilannetta synnytystä kohti on liikuttu hullunlailla, lenkkeilty, rampattu ylämäkii, tanssittu, tehty lumitöitä, rämmitty polvia myöten lumihanges, shoppailtu, saunottu, juotu vadelmanlehti teetä, kokeiltu akupainantaa, siivottu, kyykätty, jumppapalloiltu, rentouduttu ja mitähän vielä ... ja vain osa näistä aiheuttanut vähäisesti supisteluja

Neuvola ja lääkäri

Tänään taas poksuttiin rv 38+0

Toissapäivänä oli neuvola 37+5 jonka mukaan paino noussut 750g/vk, turvotuksia on, RR 123/87 p.81 (130/86 p.91) pissa puhdas, sf-mitta 32 ei ole muuttunut 2 viikkoon ja selkeästi oli raivotarjonnassa ja pikkusen sykkeet oli 150. Neuvolatäti sai minut kuitenkin epävarmaksi puheillaan kun jo kaksi kertaa ollut epävarma siitä sun tästä ja olisi tarjonnut lähetettäkin tuon sf-mitan takia mutten siinä vaiheessa tajunnut sitä huolia kun hän sanoi ettei laita sitä ellen sitä eritoten vaadi. No ajatukset vauvelin kunnossa olosta alkoivatkin sitten myöhemmin vaivaamaan ja ajattelin pyytää lähetteen kunnes tajusinkin että haluan varmuutta asiohin heti enkä odotella lähetettä joten läksin sitten eilen käymään yksityisellä lääkärillä joka teki perusteellisen tutkimuksen sekä ultrasi.

Noh hyvistä uutisista kannattikin vähän maksaa eli kaikki on normaalisti, vaikka ensimmäistä kertaa sain kuulla että painoa on kertynyt liikaa (16kg) mikä on sit myös jämähtänyt poitsun masuun (kun ympärysmitta oli keskikäyrän yläpuolella) muut mitat kanssa normaaleja keskellä keskikäyrää (paitsi reisiluu vähän lyhyempi) ja painoa nyt 3200g ja ennusteli syntymäpainoksi 3600-3700g, istukka ja napanuorakin toimi normaalisti, pikkunen oikeinpäin ja laskeutuu koko aika, kohdukaulakin oli pehmentynyt, epäili kuitenkin ettei pariin viikkoon vielä synny ja toistamiseen sai todeta että mulla on herkästi supisteleva kohtu kun jo pienestä kosketuksesta supistaa mutta mä en tunne niitä.

Oireet osa 7

31.viikko
vihlontaa liikkuessa vatsalla,
hengenahdistusta,
närästystä,
lonkkasärkyjä,
nivusten vihlontaa/särkyä,
paljon erilaisia himoja syömisen suhteen

32.viikko
lonkkien särkyä/menkkamaista särkyä/jomotusta,
vihlasuja,
hengenahdistusta,
närästystä,
vas.jalan pakaran yläpuolella kipua joka vaikuttaa mm. kävelyyn joskus tuntuu että jalka lähtee alta

33.viikko
närästys,
selkäsärkyjä,
lonkkasärkyjä,
vihlontaa,
vas. jalan oireilua

34.viikko
närästys,
turvotus,
käsien puutuminen öisin,
liitoskipuja,
selkä ja lonkkasärkyjä,
vas. jalan oikkuilut,
vihlontaa,
uniongelmia (ei malta nukkua, ei saa unta)

35.viikko
liitoskipuja,
harjotus supistuksia,
selkä ja lonkkasärkyjä,
turvotusta,
maidon eritystä,
käsien puutumista öisin

36.viikko
liitoskipuja,
selkä ja lonkkasärkyjä,
maidon eritystä,
turvotusta,
käsien puutumista öisin

Oireet osa 6

Tummennetulla siis näille viikoille uudet oireet

26.viikko
outoja unia,
selkäsärkyä,
öisin pissalle heräämistä,
silloin tällöin jatkuva pissahätä,

27.viikko
päänsärky,
lievä selkäsärky rasituksessa,
yö unien huono laatu,
lonkan vihlontaa,

28.viikko
närästys,
vetämätön olo,
vatsa löysällä,
väsymys,
päänsärky,

29. viikko
selkäsärkyjä,
veto pois olo,
supistuksia,
närästystä,
korkea syke,
huimausta,
silmien sumentumista,

30.viikko
närästys,
supistuksia,
vihlontaa liikkuessa alamahalla,
selkäsärkyjä,
vatsa löysällä,
käsien puutumista,
suonen vetoa,
hengenahdistusta,
korkea syke,
pikkusen liikkeet paljon voimakkaampia

rv 30+3

masu rv26+5

hävettää ihan kun kirjoittelu jäänyt tauolle ainakin kuukaudesksi mutta yksinkertaisesti ei ole vain huvittanut kirjoittaa mitään vaikka tiedän kuinka kiva näitä olisi lukea sitten myöhemmin ja joskus vaikka oman lapsen ollessa raskaana niin jakaa ja vertailla näitä tuntemuksia

mutta mennään tähän päivään rv 30+3 viimeisellä kolmanneksella enään vajaa kymmenen viikkoa jäljellä ja kyllä tuntuu siltä että tämä on kestänyt ikuisuuden, kesällä en edes uskaltanut haaveilla päivästä jona jäisin töistä pois mutta nyt se on jo 5 päivän päässä, ensin 3viikon vuosilomille ja 22.päivä joulukuuta äitiyslomalle ja ajatella jouluaattoonkin on enään kuukausi  :)

noh miten tiivistäisin kulunneen kuukauden, vaikea kai sitä on lyhyeksi pukea mutta yritetään; kuukausi takaperin saikuttelin selkäsärkyjen vuoksi mutta ne ovat helpottaneet, tästä ei tarvitse edes kärsiä päivittäin kuten silloin, 5.neuvolassa kaikki oli hyvin ja painokin oli noussut maltillisesti jo vähän pudonnutkin jossain vaiheessa ja ensimmäistä kertaan saatiin kunnolla kuuluviin pikkuisen sykkeet

sitten kuvioihin astuivat minulle täysin uudet ikävät oireet kuten närästys ja korkea leposyke (kokoaika 80-110 kun normaalisti 50-70), jossain vaiheessa jo epäillytti raskausmyrkytys mutta sen monet oireilut loppuvat päivässä kuin seinään enkä enään sen jälkeen ollut huolissaan, nykyisin rasittavin oire on hengenahdistus kohtaukset vaikka kuinka kiskot happea et tunne saavasi sitä tarpeeksi ja täytyneen myös mainita että nuo harjoitussupistukset ovat olleet jo jonkin viikkoa arkipäivää ja ikävät vihlonnat kävellessä

viimeviikolla kävin sokerirasituksessa ja edelleenkään mitään pakottavaa syytä siihen ei ollut kuin vain kätilön mainitsemat pari sanaa "epäilin että lapsivettä olisi liikaa mutta päädyin arvioon että sitä on normaalisti" jos en olisi tästä maininnut neuvolassa niin en koko testiin olisi joutunut mutta hyvä tietää siitäkin huolimatta tulokset ja tulipahan kokemus todettua ihan miellyttäväksi peloista huolimatta, pahinta oli kun ei saanut paaston aikan juoda vaikkakin suutani kostutin, litku oli ihan hyvää ja siihen janoon olisin voinut juoda sitä enemmänkin

mutta tässä mennään hyvillä mielin päivä kerrallaan kovasti jo odottaen joulua ja pikkuisen syntymää ja sitä että pääsen näistä kiloista eroon nyt painoa tullut n.14-15kg